TIEKARTTA
Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa
Yrittäjän sosiaaliturva
Sosiaaliturvan tulee tarjota ihmiselle turvaverkko silloin kun hän kohtaa työttömyyden, sairauden tai muun tilanteen, jossa ei kykene elättämään itseään ja läheisiään. Turvaverkon pitää olla hyvin ennakoitavissa, jotta ihmiset voivat yrittää ja tehdä työtä ilman epävarmuutta siitä, mitä vaikutuksia tällä on heidän sosiaaliturvalleen.
Uudistetaan sosiaaliturvaa siten, että se on yhteensopiva uudenlaisten työn muotojen kanssa.
Yrittäjän uuden alun helpottaminen
Lainsäädännössä ja käytännöissämme on monia esteitä uuden yritystoiminnan perustamiseksi, jos rehellisesti toiminut yrittäjä menee henkilökohtaiseen konkurssiin. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, ettei yrittäjä olisi lopun elämäänsä velkavankeudessa. Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään yrittäjää.
Ratkaistaan vastuuministeriöissä, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin poistaa. Esteitä on löydettävissä esimerkiksi verotuksen, maksukyvyttömyysmenettelyjen, sosiaaliturvan ja luottotietolain osalta.
Jokaisesta on pidettävä huolta
Vanhusten hoiva
Lisätään hoitohenkilökuntaa kotihoitoon, palvelutaloihin sekä tehostettuun palveluasumiseen. Tuodaan enemmän vaihtoehtoisia kuntouttavia hoitoja (terapeuttisia menetelmiä ja niiden toteuttajia) palvelutaloon. Suositaan ennaltaehkäisevää psykofyysistä toimintaa. Parannetaan palveluiden laatua uutta teknologiaa hyödyntäen.
Maksuton toisen asteen koulutus
Maksuton opiskelu toiselle asteelle. Perusopetuksen oppivelvollisuusikä nostetaan 19 ikävuoteen. Jokainen nuori tulisi kouluttaa peruskoulun jälkeen. Tavoitteena on, että jokainen suorittaa toisen asteen tutkinnon.
Yksilön arvostaminen
Kovemmat rangaistukset seksuaalirikoksista
Raiskauksen tunnusmerkistön uudistaminen suostumuksen puutteen perustalta. Uhrin nostaminen keskeisempään asemaan. Seksuaalirikoksen uhreille on tarjottava riittävä tuki ja apu.
Koulukiusaamisen tehokas lopettaminen
Lisää resursseja varhaiseen puuttumiseen ja asian käsittelyyn. Koulukiusaaminen täytyy lopettaa alkuunsa, koska sillä on vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia ihmisen elämään.
Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut
Yritystukijärjestelmän uudistaminen
Kohdennetaan yritystuet pk-yritysten kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn edistämiseen, ja tuetaan eri aloilla tapahtuvaa muutosta kohti ympäristö- ja ilmastoystävällistä toimintaa. Suomessa valtio maksaa yritystukia laskentatavasta riippuen n. 4 miljardia tai jopa 8-9 miljardia euroa vuodessa. Ekonomistit ovat lähestulkoon yksimielisiä siitä, että yritystuista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesselvityksessä yritystuista todetaan, että vain noin kymmenen prosenttia tuista on taloutta uudistavia. Lisäksi, Suomessa arvioidaan olevan ympäristölle haitallisia tukia lähes kolmen miljardin edestä.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen
Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta on luovuttava. Valtiovarainministeriön arvion mukaan verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi valtion verotuloja vuonna 2019 noin 205 miljoonalla eurolla. Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on työmarkkinajärjestöjen erityisoikeus, jota muilla yhdistyksillä ei ole. Varakkaiden liittojen tulee myös maksaa veroja.
Eurooppa-myönteisyys
Yritysverotuksen yhtenäistäminen Euroopan unionin maiden välillä
Euroopan unionin jäsenmaille on säädettävä vähimmäissuuruinen yhteisöveroaste. Tämänhetkinen EU -maiden välillä tapahtuva verokilpailu on kestämätöntä. Yritykset pystyvät aggressiivisella verosuunnittelulla välttämään verojen maksun siinä maassa, jossa lisäarvo on tehty ja verotus tulisi tällöin toteuttaa. Vähimmäisyhteisöveroasteen säätäminen yritysverotuksen yhtenäistämiseksi tekisi kilpailusta reilumpaa ja vähentäisi mahdollisuuksia aggressiiviseen verosuunnitteluun EU:n sisällä.
Euroopan unionin yhteinen turvapaikkajärjestelmä
Euroopan unionin tulee luoda yhteinen kansainvälisen suojelun järjestelmä, joka tähtää hallittuun humanitaariseen maahanmuuttoon. Euroopan rajat on turvattava, ja turvapaikkahakemukset on käsiteltävä raja-alueilla sijaitsevissa käsittelykeskuksissa. Pääpaino on kuitenkin asetettava kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen suoraan konflikti- ja kriisialueilta. Kaikkien EU -maiden tulisi ottaa suhteutettuna väkilukuun tietty minimimäärä pakolaisia vuodessa.
Vapaa liikkuvuus Schengen -jäsenmaiden alueella perustuu vahvasti siihen, että maahantulo jäsenmaiden alueelle on hallittua. Vapaa liikkuvuus EU -maiden välillä on yksi Euroopan integraation kulmakivistä. Mikäli jäsenmaiden kesken ei saada tässä asiassa päätöstä, on todennäköistä, että jäsenmaiden välille palautuisi sisärajavalvonta. Tämä olisi merkittävä askel taaksepäin Euroopassa.